1
Siunattu olkoon Hän, joka ylhäältä on lähettänyt ymmärryksen palvelijallensa, jotta hän voisi varoittaa kansoja.
2
Hänelle kuuluu taivaitten ja maan kuninkuus, Hän ei ole hankkinut itselleen lasta eikä Hänen kuninkuuteensa ole ketään osallista ja Hän on myös luonut kaiken ja antanut kullekin ansionsa mukaan.
3
Mutta ihmiset ovat Hänen rinnalleen omaksuneet muita jumalia, jotka eivät pysty mitään luomaan, koska ne itse ovat luotuja; eikä niillä ole mitään valtaa tehdä heille vahinkoa eikä hyvääkään, eivätkä ne liioin hallitse kuolemaa, elämää eivätkä ylösnousemusta.
4
Ja uskottomat sanovat: »Tämä on silkkaa valhetta, jonka hän itse on sepittänyt, ja toiset ovat häntä siinä auttaneet.» Niin ryhtyvät he vääryyteen ja valheeseen.
5
He sanovat edelleen: »Ne ovat muinaistaruja, jotka hän on antanut kirjoittaa muistiin, jotta niitä luettaisiin hänelle aamuin ja illoin.»
6
Vastaa: »Hän, joka tuntee sekä taivaitten että maan salaisuudet, on ilmaissut ne ylhäältä.» Totisesti Hän on anteeksiantavainen, armollinen.
7
He sanovat myös: »Millainen tämä lähettiläs onkaan! Hänhän nauttii ravintoa ja kävelee toreilla. Miksi ei hänen luoksensa ole lähetetty enkeliä, joka yhdessä hänen kanssaan voisi olla varoittajana?
8
Tai miksi hänelle ei ole heitetty aarteita, taikka miksi hänelle ei ole annettu puutarhaa, jonka antimia hän voisi syödä?» Ja jumalattomat sanovat: »Te seuraatte vain miestä, joka on noituuden sokaisema.»
9
Pane merkille, millaisia vertauksia he sinusta esittävät. Mutta he kulkevat eksyksissä eivätkä pääse oikean tien alkuun.
10
Siunattu olkoon Hän, joka voi, jos tahtoo, antaa teille parempaa, kuin mitä teillä nyt on. Puutarhoja, joiden kautta joet virtaavat, ja myös palatseja Hän voi teille hankkia,
11
He kieltävät määrähetken, mutta Me olemme valmistanut roihuavan tulen sille, joka tuomion hetken kieltää.
12
Kun helvetti on näkevä heidät jo matkan päästä, he kuulevat sieltä parkumista ja räiskinää.
13
Ja kun heidät heitetään johonkin sen ahtaaseen soppeen sidotuin käsin ja jaloin, niin he rukoilevat kuolemaa.
14
»Tänä päivänä älkää anoko vain yhtä kuolemaa, vaan anokaa monenkertaista hävitystänne.»
15
Sano: »Tämäkö on parempi, vai asuminen puutarhassa, joka niille on luvattu, jotka hartautta harjoittavat?» Se on oleva heidän palkkansa ja määränpäänsä.
16
Siellä heillä on kaikki, mitä haluavat, ja siellä he alati saavat asua. Tämä on Herrasi sitova lupaus, sitä voitte Häneltä kysyä.
17
Sinä päivänä Hän on kokoava heidät sekä ne, joita he Jumalan ohella palvelivat, ja sanova: »Tekö johdatitte nämä Minun palvelijani harhaan, vai eksyivätkö he tieltä?»
18
He vastaavat: »Kunnia olkoon Sinulle! Ei ollut meille soveliasta ottaa sinun rinnallesi muita suojelijoita, mutta kun Sinä annoit heille ja heidän esi-isilleen nautintoja, niin he unohtivat varoituksen ja joutuivat turmioon.»
19
Ja me sanomme: »Sentähden he totisesti ovat vääristelleet teidän puheenne, ettekä voi välttää tuomiota ettekä saada apua. Ja ken tahansa joukostanne on väärintekijä, hänen Me annamme maistaa ankaraa rangaistusta.»
20
Emme sinun edelläsikään lähettänyt yhtään sananjulistajaa, joka ei olisi nauttinut ravintoa tai kulkenut toreilla. Me olemme myös tehnyt jotkut teistä koetukseksi toisille, nähdäksemme, pysyttekö lujina. Herrasi on alati näkevä.
21
Ne, jotka eivät odota kohtaavansa Meitä, kyselevät: »Miksi ei enkeleitä ole lähetetty luoksemme maan päälle tai miksi emme näe Herraamme?» He ovat todellakin tulleet kovin itsetietoisiksi ja paisuvat ylimielisyydessään.
22
Tulee päivä, jolloin he saavat nähdä enkeleitä, mutta sinä päivänä syntisiä eivät odota ilosanomat, ja enkelit sanovat: »Olkoon välillämme ylipääsemätön kielto ja este.»
23
Me tutkimme heidän tekonsa ja muutamme heidät tomuksi, joka hajallensa viskotaan.
24
Sinä päivänä ovat puutarhan asukkaat paremmassa olotilassa ja ihanammassa lepopaikassa.
25
Sinä päivänä taivas purkaa pilvensä ja enkelit lähetetään alas suurina saattueina.
26
Sinä päivänä on todellinen kuninkuus kuuluva laupeimmalle, ja se on oleva kova päivä uskottomille.
27
Silloin jumalaton pureskelee käsiään ja sanoo: »Jospa olisin vaeltanut lähettilään tietä!
28
Voi minua, kunpa en olisi ottanut mokomaa ystäväkseni.
29
Totisesti, hän sai minut unohtamaan kehoituksen, senjälkeen kun olin, sen saanut.» Saatana jättää ihmisen pulaan.
30
Lähettiläs on sanova: »Oi Herra! Totisesti, kansani piti tätä Koraania joutavana.»
Sonraki 30 ayet →